Orientaatioviikko

Namaste! Kiireistä on ollut, mutta tässä hiukan päivitystä ensimmäisestä viikostamme. Saimme levättyä viikonlopun ajan pirunmoista jetlagia, kunnes maanantai koitti. Heräsimme kahdeksalta aamiaiselle ja meille kerrottiin että ensimmäinen ohjelma alkaisi puoli kolmen aikaan, sillä kaksi muuta vapaaehtoista oli saapumassa koulutuskeskukselle. No, odotellessamme näitä kahta ehdimme lepäillä ja syömään lounaan. Ruokahan syödään täällä käsin, ja vain oikeaa kättä käyttäen. Koulutuskeskuksessa saimme kyllä valita syömmekö sormin vai välinein, ja istummeko lattialla vai tason päällä. Päätimme kuitenkin yrittää opetella intialaisille tavoille, sillä se olisi tultava oppimaan ennemmin tai myöhemmin. Alussa ruoan syöminen tuntui kömpelöltä ja se oli hidasta, mutta opimme tavoille nopeasti.

Vihdoinkin toinen ulkomaalaisista saapui. Hänet majoitettiin samaan huoneeseen missä mekin olimme. Tämä vapaaehtoinen oli italialainen nainen, joka oli tullut Intiaan vapaaehtoistyöhön kolmeksi kuukaudeksi. Toinen vapaaehtoinen oli tulossa vasta illalla, joten aloitimme orientaatioviikon nelisteen. Aluksi leikimme yhden leikin ja sitten esittelimme itsemme. Kerroimme nimemme, mistä maasta olimme tulleet, mitä teemme kotimaassamme (esimerkiksi me kerroimme olevamme opiskelijoita), ja miksi olimme Intiassa. Sen jälkeen meidän täytyi miettiä minkälaisia odotuksia ja pelkoja meillä oli ajastamme Intiassa. Kirjoitin itse, että odotin tapaavani monia uusia tuttavuuksia, mutta pelkäsin että loukkaan intialaista kulttuuria tai jotakin henkilöä. Kävimme läpi mitä olimme kirjoittaneet ja saimme erinomaisia vinkkejä. Lisäksi meille luvattiin että tulemme saammaan paljon tietoa Intiasta orientaatioviikolla, joten pelätä ei tarvitse. Lisäksi intialaiset ovat kuulemma todella joustavia, kunhan vain kunnioitamme heidän kulttuuriaan. Virheitä tulee varmasti myös tehtyä, mutta tärkeintä on ettemme toista niitä. Keskustelutuokion jälkeen saimme orientaatioviikolle aikataulut, ja sessio päättyikin siihen.

Tässä on saamamme aikataulutus ensimmäiselle viikolle.

Ensimmäinen viikko meni nopeasti ohitse. Taulukosta näkee mitä kaikkea pääsimme oppimaan ja tekemään. Tapasimme paljon mukavia ihmisiä ja muita vapaaehtoisia joista osa oli ollut jo useamman kuukauden Intiassa. Tapasimme saksalaisia, italialaisia, ruotsalaisia, sekä erään tanskalaisen ja sveitsiläisen. Saimme heiltä myös hyviä vinkkejä Intiaan. Orientaatioviikosta voisi puhua kuuden blogipäivityksen ajan, mutta uudet tuulet puhaltavat jo nyt. Torstaina lähdimme koulutuskeskuksesta hostperheemme luokse, jossa majoittuukin tällä hetkellä eräs saksalainen tyttö, joka on opettamassa eräässä paikallisessa koulussa intialaisia lapsia. Olemme ehtineet jutella hänen kanssaan myös pariin otteeseen, ja hän on oikein mukava ja avulias! Host perheemme on todella mukava ja vieraanvarainen. Onneksemme saimme kristillisen perheen, joten pääsemme ilmeisesti viettämään jonkinlaista joulua heidän kanssaan! Sitä odotellessamme lepäämme viikonlopun ajan, sillä orientaatioviikko oli todella kiireinen. Ensi maanantaina alkaakin projektityöskentely, ja menemme ensimmäistä kertaa telttakouluun opettamaan lapsia. Tässä kuitenkin kuvia ensimmäiseltä viikoltamme:

Torstaina kävimme paikallisessa koulussa harjoittelemassa lasten kanssa työskentelyä. Teimme jälkipohdinnan, jonka esittelimme henkilökunnalle.

Keskiviikkona saimme hennatatuoinnit!
(Ei hätää, ne lähtevät noin viikon jälkeen)

Opettelimme paikallista kieltä; kannadaa! Saimme avuksemme kirjan, jota voimme käyttää avuksi lasten ja koulun opettajan kanssa kommunikointiin.

Nelli ja Marianne intialaiset asut päällään!

Meidän täytyi esitellä Suomi kouluvierailullamme torstaina.
Teimme ison posterin Suomesta.

Nelli ja Marianne poseeraamassa sveitsiläisen
työntekijän, Marchelin kanssa.

Marianne parka poltti niskansa ja poskensa perjantaina.
Onneksi ne eivät ole kipeät.

Nappasimme ryhmäkuvan tervetuliais-seremonian jälkeen. Kuvassa minä, Nelli, Marianne, muutama muu vapaaehtoinen, sekä henkilökuntaa!

- Minni