Lapsia mä metsästän

Tälle ei voinut kuin vain nauraa.

Viikkomme viimeinen työpäivä oli melko erikoinen. Saavuimme Mariannen kanssa perjantaina koululle, mutta näky oli melko erikoinen; oppilaita ei näkynyt missään, heitä oli paikalla vain 3! Kyselimme opettajalta missä kaikki ovat ja opettaja vain kohautti olkiaan ja kertoi ettei lapsia kiinnostanut tulla. Ihmettelimme siinä tovin, kunnes päätimme lähteä toisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa etsimään lapsosia. Kiersimme kommuunissa, jota oli mielenkiintoista nähdä, sillä nämä ihmiset olivat rakentaneet talonsa lähinnä erilaisista kankaista ja metallisista peltipaloista. Kiersimme jonkin aikaa huhuilemassa lapsia, ja lopulta saimmekin lähes 15 osallistumaan päivään. Menetimme vain aamulla hiukan aikaa etsiessämme lapsia kouluun. Päivä eteni siitä huolimatta hyvin ja lähdimme tyytyväisinä kotiin. Kävimme toisen työviikon suorituksen kunniaksi Udupissa syömässä vähän länsimaalaista ruokaa. Palasimme kotiin ja vietimme rauhallisen viikonlopun odotellessamme joulua.

Maanantaina minä ja Marianne suuntasimme jälleen telttakoululle. Valitettavasti tilanne oli sama kuin perjantaina. Paikalla oli vain 2 lasta jotka olivat molemmat taaperoikäisiä. Lähdimme taas metsästämään lapsia, mutta tällä kertaa emme saaneet ketään kouluun! Yksi poika kuitenkin osallistui, joka sekin auttoi paljon. Meitä vapaaehtoisia kun oli 3 kappaletta ja opettajakin oli vielä läsnä. Päivä eteni hitaasti työn vähäisen määrän vuoksi, mutta oli meillä sentään hauskaa. Yksi nuorimmista nukahti kesken tunnin, ja hänen unenlahjoissaan riitti ihailtavaa; hän ei herännyt sitten millään. Saksalainen vapaaehtoinen ja toinen pienimmistä päättivät tehdä vähän jäynää ja he alkoivat rakentaa lapsen päälle tornia erilaisista tavaroista, kuten rakennuspalikoista ja liitutauluista. Oli huvittavaa katsoa kun he epäonnistuivatkin pariin otteeseen mutta lapsi ei herännyt mihinkään.

Työpäivän jälkeen lähdimme kotosalle takaisin. Huomenna olisi joulupäivä, joka myönnettiin meille vapaaksi. Menemme ainakin hostperheemme kanssa joulukirkkoon, katsotaan millainen kokemus sekin tulee olemaan. Mutta nyt toivotamme kaikille hyvää joulua! Syökää paljon kinkkua, sillä sitä me kaikki himoitsemme täällä helteessä juuri nyt suuresti.

Vain mielikuvitus on rajana opettamisessa!

P.S. Sain uuden kaverin. Hän lohduttaa minua kun ikävöin omia kissojani!

- Minni